Valkosten Sukuseura


Siirry sisältöön

Valkosten sukuseura esittäytyy Sukuviesti 2-1983

Historia > Lehtikirjoituksia


Erkki Valkonen

Insinööri

Valkosten sukuseura esittäytyy

Valkosten Sukuseura perustettiin Hankasalmella 25.7.1982. Seuran tarkoituksena on tutkia mahdollisimman tarkkaan suvun vaiheet, saattaa suvun nykyiset jäsenet yhteen sukujuhlien muodossa ja saada aikaan sukukirja, josta jokainen Valkonen voisi löytää esi-isänsä. Suvun tutkimusta on harjoitettu melkoisen voimaperäisesti parisen vuotta. Vanhimmat asiakirjatiedot löytyvät vuodelta 1541 voudintileistä. Pellosniemen ja Vesulahden pitäjissä asui kaikkiaan 12 perhettä Valkosia. Melkolan neljänneskunnasta poistuivat Valkoset I 540-luvulla. Nämä löytyvät sittemmin uudisasukkaina Hankasalmella v. 1552 ja Laukaassa v. 1553. Tämä sukuhaara on pääpiirteittäin selvitetty aina nykypäivään asti Pieksämäen, Kangasniemen, Hankasalmen, Rautalammin ja Laukaan osalta. Tämän alueen Valkoset ovat kaikki nähtävästi Melkolasta lähteneen Paavon jälkeläisiä ja voidaan jakaa kolmeen eri kantaisästä lähteneeseen päähaaraan.
Lauri Matinpoika Valkonen, synt. 1666 Hanhitaipaleessa, on Rautalammin Valkosten kantaisä. Hanhitaipaleessa Valkoset olivat Hornin ja Beurreuksen lampuoteja 1600-luvun alkupuolelta lähtien.
Heikki Eskonpoika Valkonen, synt. 1734 Laukaassa, oli mies, josta polveutuu suurin osa Laukaan Valkosista. Hän oli Heikkilän, Kuusvesi 2, perustaja.
Virgilius Paavon poika VaIkonen, synt. noin 1625, tuli vuonna 1660 vävyksi ja isännäksi Sauvamäkeen, joka kuuluu nykyisin Hankasa1meen.
Virgiliuksen poika Lauri, synt.

20

1666, lähtee 1710 isännäksi Kangasniemen puolelle Ruokomäkeen. Pojanpoika Pauli Hemminginpoika, synt. 1701, tulee 1726 isännäksi Ohenmäkeen Kynsivedelle. Tämä on suurin Valkosten sukuhaara. Sauvamäen ja Ruokomäen taIat ovat edelleen Valkosen suvun hall ussa.
l600-luvun alussa muutti suuri joukko savolaisia Ruotsiin, lähinnä Värmlantiin. Joukossa oli myös Valkosia. Ruotsin puolella suoritetuissa tutkimuksissa on päädytty noin vuonna 1650 syntyneeseen Sipi Valkoseen. Hänestä pyritään nyt löytämään suora yhteys Suomen puolelle. On mahdollista, että Sipin isoisä lähti Kintaudelta tai Hanhitaipaleesta. Noin sata Sipin jälkeläistä tulee heinäkuussa 1983 tutustumaan esi-isiensä maisemiin. Sukua tulee Ruotsista, Norjasta ja USA:sta mm. Kaliforniasta. Keskiviikkona 20.7.
järjestetään tapaaminen Suomessa asuvien Valkosten kanssa.

Sukuseura järjestää 17.7.1983 sukujuhlan Hankasalmella alkaen Juma.lanpalveluksella Hankasalmen kirkossa, jonka jälkeen siirrytään museokylän alueelle. Juhlille ovat kaikki Valkoset tervetulleita, ennakoIta ei tarvitse ilmoittautua.
Valkosen nimen alkuperää on myös yritetty selvitellä. Koska nimi eittämättä on hyvin vanha, jo pakana-ajalta peräisin, olemme tutkineet suomalaista kansanrunoutta ja -uskontoa tässä mielessä.
Pakanuuden aikana oli Ukko maataviljelevän väestön tärkein jumala. Hän sai aikaan ukonilman ja virkistävän sateen. Ukon nimi esiintyy ensi kerran kirjallisessa aineistossa vuonna 1551, kun Mikael Agricola mainitsee hänet suomalaisten jumalain luettelossa. Ukon nimeä ei kuitenkaan ollut hyvä lausua tai kirjoittaa.

Häntähän pidettiin epäjumalana. Siksi Agricola ja muut kirkon miehet puhuvat myöhemmin 'pitkäisestä'.
Eric Schroderus maInItsee vuonna 1637 sanakirjassaan käsitteen 'pitkäisen valkia'.
Kalevalassa puhutaan myös usein valkiasta, valkosta, valkista ja valkoilusta. Kalevalaisia esimerkkejä sanan merkityksestä:
Tuli: 'Valkean virittäjäksi / Tuon tuiman tulen käsistä / suusta valkean vihaisen'. Aurinko: 'Oi Päivyt Jumalan luoma / Luoma luojan valkeamme'. Puhtaus: 'Neiti kirkas kihloissani / Valkeainen vallassani'. Ukkonen: 'Tulta iski ilman lintu / Valahutti valkeaista'. Valkoinen hevonen:
'Pistä puura puikkoloihin / Tahi valkko valjahisin'. Työkalu: 'Vasaroilla, valkkaimilla'. Katselu: 'Moni katsoi muotoamme / Vartehemme valkotteli' .
Tältä pohjalta on syntynyt suku- ja suojelusnimi VaIkonen, nähtävästi jo satoja vuosia aikaisemmin kuin kristinusko saavutti silloisten suomalaisten asuma-alueet. Vielä 1600-luvulla kerrotaan, että savolaisten lastenkin oli tunnettava sukunsa 6-7 sukupolvea taaksepäin. Jokainen lapsi luetteli nämä tiedot pyydettäessä sekä isän että äidin puolelta.
Allekirjoittanut on taipuvainen kallistumaan tulen kannalle. Mahdollisesti Valkola on alunperin ollut paikka, jossa on poltettu erilaisissa juhlissa tarvittavia valkeita. Valkoset olisivat siis olleet näiden tulien ja tulisijojen kunnossapitäjiä ja haltijoita.

Sukuviesti 2/1983






Takaisin sisältöön | Takaisin päävalikkoon